Tänään toinen päivä. Eilinen meni hyvin - niinhän se eka päivä aina. Pitäisi ajatella, että joka päivä on dieetin uusi aloitus. Tai että jokainen kilo pudotetaan kerrallaan siten, että ei tuudittauduta siihen, että no nyt on jo kolme mennyt, kyllä tää tästä ja eikun syömään... Eli - 1 kilo ja sitten pitäisi mittarit nollata ja aloittaa laihduttamaan taas yhtä kiloa. Sitten ne ehkä huomaamatta menisivätkin kaikki. Ehkä.

Mulla on ainakin sata teoriaa laihdutuksen saloista ja siinä onnistumisesta. Käytännön kokemuksia ei sitä vastoin ole kuin kaksi. Opiskeluaikana pudotin 10 kiloa sarjalla kaikenlaisia kokeiluja kaalisopasta ties mihin. Pari vuotta sitten pudotin 10 kiloa lisäämällä reilusti liikuntaa (juoksu + kuntopyörä) ja ottamalla nutrilettia viikon kuureina 3-4 kertaa. Nuo viimeksi pudotetut eivät ole tulleet takaisin. Mutta ilman nutria en olis niitäkään varmaan pudottanut, mulla on niin olemattomat lihakset, etten mä isosta massasta huolimatta kuluta juuri mitään. Joku hieno kehonkoostumusmittaus kertoi kerran peruskulutukseni olevan 1485 kcl/pv.

Tasapainoilu on onnistunut hyvin, mutta joudun syömään tosi tosi pieniä kalorimääriä, että paino alkaa putoamaan. Ratkaisu olis varmaan punttitreeni, mutta kun siihen mä en ainakaan nyt saa itseäni pakotettua, kun aika on kovasti kortilla. Ja enemmän mä tykkään juosta.

Yksi helpottava tekijä voisi olla myös ateriarytmin korjaaminen. Usein ruokailuni painottuu iltaan, joskus niin, että syön vaan tukevan illallisen enkä muuta koko päivänä. Ei ihme, kun aineenvaihduntakin on tehnyt stopin. Mutta tästä ei oo kun yksi suunta ja se on ylöspäin :)

 

Tästä se lähtee.

Kesän päätti Ankkarock, nyt alkoi virallisesti syksy :) Ja syyslomaan on aikaa enää 10 viikkoa! Sen viikon aion viettää meren rannalla Välimeren auringon alla 10 kiloa pienempänä.

Mitään erityistä vippaskonstia en meinannut käyttää, syödä vaan selkeästi vähemmän. Liikunnasta en ota paineita, sitä tulee kahden koiran myötä jo automaattisesti ja kaikki ylimääräinen on toki plussaa. Mutta lähinnä tuohon syömispuoleen aion nyt kiinnittää huomiota, aluksi. Edessä on nimittäin paljon suurempikin urakka kuin tuo 10 kiloa, joten hiljaa hyvää tulee.

Aamupaino oli kepeät 96,2 kiloa.

Koko kesän olen katsellut minusta otettuja kuvia ja miettinyt, että voi jumalauta että mä olen ISO. Siis ihan nätti kasvoista ja tukkakin on kiva, mutta entäs tuo leuasta alaspäin osio??? Kummasti sitä on sokeutunut omalle peilikuvalleen, vasta valokuvat herättää totuuteen. Eikä auta ajatella että kamera lihottaa 5 kiloa, kun sitä läskiä on kerätty 30 kiloa... niin paljosta ei voi kameroita syytellä ;)

Nyt on aika siis ottaa itseään niskasta kiinni. Tulkaa tsemppaamaan!